Kaikki kysyy, etta kannatetaanko taalla Espanjaa; ei todellakaan! Saksa on mun sydameni maa ja naa ei tykkaa espanjalaisista, koska ne oli kuulemma niin arsyttavia koko niiden Madrid-vaihtovuoden ajan. Tanaan olin kattomassa taas noiden jalispelia (ne pelaa aina lauantaisin krapulassa ja tosissaan :P) ja ne voitti taas, Rodri teki 2 maalia woo!
Pelin jalkeen mentiin tacoille ja bisselle. Naa juo sellasta ihmebissee, jossa on clamatoa (tomaattisimpukkamehua), chilea, limea ja vaik mita isoista pahvimukeista. Sellasia Suomeen, parasta after party meininkia :) Noi chicot on kylla ihan parhaita maailmassa ja ma oon jo ihan osa gangia <3 Alussa kaikki se halailu, pussailu ja taputtelu oli mulle tosi vaikeeta, kun suomalaisena on niin vaikeeta koskea muihin, mutta nyt oon jaanyt ihan koukkuun, se on niin kivaa kun ystavat osoittaa tykkaavansa toisistaan! Sitakin Suomeen! Kylla mulla viela on aika paljon vaikeuksia olla luonteva esim. kun tapaan uusia ihmisia ja niita pitaa halata, mutta vahitellen.. Tanaan illalla on Oscarinin bileet, joista tulee varmasti ihan huiput ja maanantaina lahdetaan. Mulle tulee ikava noita muita, jotka ei tuu reissuun, mut sen jalkeen on sit viela 2 viikkoa aikaa hengailla :)
(on mulla teitakin tietysti kauhea ikava!)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Joo, keski-eurooppalaiset pussaa poskelle enkä mä koskaan muista sitä, että esim. Patrik tekee sen. Aina meinaan ensin kätellä ja sitten halata ja koreografia tökkii. Mutta söpöä se on. Kaikki positiivisuus on hyvä juttu! Lisää myönteistä käytöstä Suomeen! Lisää iloa ja ystävällisyyttä! Tuo tullessasi ja ala viljellä, jotta se leviäsi.
Me käytiin tänään melkein lenkillä! (Käveltiin kuntorata ja juostiin yksi kadun pätkä, jopa!) Ja sen jälkeen maistuukin sitten kylmä valkkari. Hienoa tämä urheilijan elämä.
Eilen pelattiin Oton kanssa myöhään. Se oli huippua ja Otto voitti sekä Puerto Ricon että Alhambran. Siitä innostuneena kutsuin sitten Antin ja Paulan meille ip pelaamaan siksi aikaa, kun Anna ottaa päikkärit.
On satanut. En tiedä yhtään, onko JUlian festarit kärsineet sateesta vai onko niillä ollut siellä kivaa. Pian kai kuulee, kun tänään loppuvat.
Me aiotaan lähteä matkalle ensi viikolla: 5 päivää Helsingissä on suunnitelma, woo, kuten sanoisit. Siellä on monta kiinnostavaa valokuvanäyttelyä.
Kohta grillataan rapuja, kasviksia ja halloumia, onkin nälkä näin rankan urheilun jälkeen (tässä viiniä siemaillessa).
Whoo, sulla vaan on kivaa koko ajan, just mahtia! Ootko yhtään kattonu että kuinka monta kuvaa oot jo ottanu? Julian festarit meni tosi kivasti, sade ei haitannu pal yhtään. Saunottiin ja uitiin (jopa mää heitin viimein talviturkin) ja grillailtiin ja laulettiin Singstaria ja kaikkee sellasta.
Pe-la päädyin juomaan aamukymmeneen asti ni lauantai-iltana oli sitte hiukan veto pois. Oksensin vähän darrassa jonkun etanan päälle pusikossa, mut sitä etanaa ei vissiin haitannu ku se söi jonkun aiempaa oksennusta. Että just näin, vahva suoritus multa taas kerran.
Ja hyttyset söi koko Julian naaman ja Ida onnistu kaataan viiniä Julian silmään, mut eipä se pitkään haitannu, kivaa oli silti.
Voi hitto Sofia! Oon ihan varma, että värität näitä juttuja vain, että me sateisessa, karussa ja rakkaudettomassa Suomessa oltais kateellisia sulle. :) No ei, tosi hienoa, että on just huippua.
Niin kuin Kata tuossa kertoikin, Julian syndet meni mukavasti - tosin itse jouduin poistumaan jo lauantai-illalla. Paras hetki mulle koko aikana oli se, kun Julia tanssi Morrisseyn tahtiin kädet ilmastointiteipillä teipattuna...(Sori Julia kun taas palasin tähän episodiin :D.)
Kuulostaa tosi hyvalle.
Taalla asiat on myos mainiosti. Aika rankkaa valilla ainainen aineiden vaikutuksen alaisena oleminen, mutta nyt ollu pari rauhallisempaa iltaa. Vandalismia ja nuotioita on paivasta toiseen, mutta ei mitaan erikoisempaa. Huomenna ajetaan ehka Penssylvaniaan ostamaan ilotulitteita, kun ne on New Yorkin osavaltiossa laittomia.
Mun naama näyttää siltä kuin siinä olisi aids. Se on paha. Oli selkäsyöpäkin, mutta se parantui.
Huomenna aion kokkailla noille folkseille, saa nähdä millainen episodi siitä syntyy.
Tänään kävi ilmi, että ari on asunut syyriassa vuoden ja kroatiassa kolme vuotta. Mä en ymmärrä, miten se on vooinut salailla sitä nämä kaikki vuodet. Tuntuu pahemmalta kuin se selkäsyöpä.
Ottori on menossa treffeille, ja ollaan suunniteltu niitä koko perheen voimin. Hyvä meno siis.
Me ollaan juhan kanssa yritetty opettaa äbää valehtelemaan.. se on aika huono siinä, mutta juha sanoi, että kunhan se seuraa mun luontevaa valehteluani tarpeeksi pitkään, äbäkin voi oppia sen jalon taidon lopulta.
Lähetä kommentti