Viimeinen vkl Mexicossa takana. Oltiin Curnavacassa Rodrigon, Oscarinin, Emilion, Petuksen, Pacon, Moen ja Nortonin kanssa. Hengailtiin poolilla ja kaytiin ulkona, hauskaa oli kaiken kaikkiaan, ehka kerron yksityiskohtia sitten myohemmin enka nain julkisesti :D
Jaatiin maanantaiksi viela Rodrigon kanssa kahdestaan, kun ei jaksanut ajaa takaisin (ja siivoamaan, kaikki muut vaan lahti ja jatti meijat sotkuun hah!) Kaytiin tanaan Tepoztlanissa, kaupunki taynna vanhoja hippeja. Kierreltiin kojuja ja laitatin hiuksiini semmosen hippinaruhassakan :D
Oon vielakin kipee eika yolliset uima-allaskaynnit ainakaan parantanu asiaa, mut vedetaan taalla kovii mommoja joka yo. Kunhan vaan paranisin ennen lentoa. Nyt alkaa oleen jo kunnolla koti-ikava, kun ei oo enaa paljon tekemista. Kaipaan omaa perhetta, omia kavereita, omaa poikaystavaa ja omaa tietokonetta. Muutama yo enaa ja paasenkin taas nakemaan teita kaikkia! Siihen asti pitakaa huolta ja yhteytta. Nahdaan pian!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Minäkin lasken päiviä ja hetkiä siihen, että tulet kotiin. Lotta kertoi, että Sampo sanoi, että hän ei enää koskaan päästä sua yli 2 viikoksi minnekään. Sitä toistelemme täällä keskenämme, koska juoruilemme kaikesta, mitä joku on jollekulle sanonut. Lohdutimme tällä Ottoa, joka joutuu nyt olemaan 2 viikkoa Ellatta, koska Ella menee Lontooseen Oonan ja äitinsä kanssa lomailemaan. otto saattoi äsken hänet bussiin ja oli vähän vakava aamulla ennen Antille töihin lähtöään.
Ajattelin mennä Kakskertaan taas tänään. Mamman tilanne on hyvin vaikea. Puhun siitä sitten enemmän, kun olet täällä. Älä huolestu, ei hän ole kuolemansairas. Hän ei vaan tule toimeen enää itsekseen. Pelottaisi jättää 2 tunniksi ilman valvontaa. Menen jotta Pappa pääsee kauppaan...
Helle jatkuu täällä. Eilen piti jo kastella pensaita, kun sireenit riiputtivat lehtiään. Ollaan syöty vadelmia pensaista, nekin alkavat kuivua muytta onneksi sato on lopuillaan. tein punaisista viinimarjoista likööriä tällä kertaa, kun mustia ei tullut. Ja tutkin nyt siiderin valmistuksen reseptejä netistä, kun omenoita tulee niin paljon. Mutta en tiiä, uskallanko ryhtyä syksyllä siihen monimutkaiseen prosessiin. Houkuttaisi kyllä. Ja Anttikin hiukan innostui, kun lähetin nettilinkkejä hänelle. - Minä, joka olen aina pilkannut kotiviini-intoilijoita suunnittelen huumissani oman siiderin valmistusta! Porvarillista omakotielämää!!! Pitäiskö huolestua?
Lissabonia mietitään jouluksi. Sä lähdet mukaan! Mut puhutaan siitäkin vasta sitten, kun tulet. Ei me tehdä mitään päätöksiä ennen sitä.
Nyt menen taas poimimaan vadelmia. Saitko sä ne kuvat? Voi vastata sähköpostiinkin.
Enää muutama päivä! Ne on aina mystisiä ne matkan viimiset päivät, kun ei oikeen pysty hahmottamaan sitä, että kohta on kotona ja sitten paluuta ei mahdollisesti enää ole. On ollu tosi kiva elää hengessä sun mukana tän blogin kautta.
Täällä ei oo ehtiny tulla missään välissä tylsää. Koko ajan jotain touhua. Eilen kävin metsässä poimimassa lakkoja isän ja olli koskenniemen kanssa ja se oli itse asiassa tosi hauskaa! Oli ehtinyt unohtua kuinka kaunista Suomen luonto on. Tänään aloin lukea uskonnon kirjotuksiin ja illalla alotan autokoulun! Ajan semmosen BC-kortin. Motiviina pääsy valmiusjoukkoihin ja myöhemmin toivon mukaan rauhanturvaajaksi. Pitää jutella lisää sitten ku tuut takas. Nauti vimpoista päivistä!
Lähetä kommentti